 | |
| Kuusen koristelua joulutorilla harjottelukoulun kanssa. |
Viimeiset viikot on olleet täynnä koulutehtäviä, pieniä
reissuja (Wien), läksiäisdinnereitä ja haikeita heippoja. Suurin osa meistä
tulee vielä takaisin lukukauden loppuun, mutta pieni porukka jää tältä lomalta
kotiin. Viimeisinkin tästä porukasta on nyt lähtenyt. Iso talo ammottaa
tyhjyyttään, vaikka sen huoneissa vielä ehkä ihmisiä onkin. Porukka on juuri
se, jonka kanssa olen viettänyt tiiviisti aikaa. Kaikki on huipputyyppejä
ja erityisesti yksi tyyppi jättää kyllä keväälle ammottavan kolon. Onneksi
luvattiin puolin jos toisin ahdistella toisiamme viestein.
 |
| Bad Ischl ja Katrin-vuori |
Viime päivinä on ollut varsin ristiriitaisia fiiliksiä.
Toisaalta tuntuu, etten itse ole valmis vielä lähtemään, sillä on paljon
nähtävää jäljellä. Toisaalta surullisimpien heippojen jälkeen, teki mieli jo
itsekin pakata laukut lopullisesti ja jäädä Suomeen. Sain läksiäisiksi muutaman
kirjeen ja niitä lukiessa on vollotettu silmät turvoksiin asti. En ehkä
löytänyt tältä matkalta suuria sydänystäviä, mutta löysin ystäviä, jotka kyllä
jäävät erityisesti mieleen.
Juna-asemalla seisoessa ja lähtijälle vilkuttaessa on kyllä
helpottanut, että edessä häämöttää viikon loma Suomessa. Olisi ollut varsin
surkeata olla täällä yksin joulu sen jälkeen kun on heipattanut muita kotiin.
Loppu vaihtoajalle lähden uteliain mielin. Toisaalta vähän
jännittää millaiseksi ryhmän dynamiikka muotoutuu ja kenen kanssa viettää
eniten aikaa. Oltiin kuitenkin oma ryhmämme suuremman ryhmän sisällä, joten
vaatinee ehkä pientä "takaisin etsiytymistä". Toisaalta meidän koordinaattorit
olivat kehuneet, että ollaan oltu mukavin ryhmä heidän aikanaan; tiivis ja
hyvin toimeentuleva, joten ei liene hankalaa löytää seuraa. Oltiin kuulemma myös ensimmäinen ryhmä, joka järjesti kunnon
läksiäisjuhlan ensimmäiseksi lähteville.
 |
| Oon mä syönyt korvapuustia Wienissä. |
Nyt pitäisi käydä tavaroita läpi ja miettiä, mikä jää jo
tällä reissulla Suomeen. Siellä odottaa kaksi autuaan tietämätöntä, ruisleipää
ja toivottavasti valkea joulu.
Auf Wiederschauen.
