"Saunassa, alasti, saat sinutella, ei silloin kuulu olla muodollinen."

 

Takana on 11 tunnin kylpyläreissu ja täytyy sanoa, että Itävaltalaisessa kylpylässä alkaa suomityttöäkin punastuttaa. 

Pukutila on kaikille. Ujostellen katselet ympärillesi, etenkin sitä takana seisovaa vanhempaa herrasmiestä ja kysyt nolostellen, että ”Tässäkö nämä vaatteet vaihdetaan?” Ohimennen huikattu ”On tuolla pukukoppikin mutta…” saa riisuutumaan nopeasti ja tehokkaasti ja jatkamaan kylpylän puolelle. Tavaroille, erityisesti eväille, pitäisi löytyä paikka. (Kyllä, kylpylään otettiin omat eväät mukaan.) Paikka löytyy ja lähdetään katselemaan tropiikkia muistuttavaa paikkaa, jossa uima-altaan baaritiskillä on jo tungosta. Keskellä uima-allasta on akvaario, jossa Nemo kavereineen uiskentelee.

Huokaiset helpotuksesta. Ainakin täällä kaikilla on jotain päällä. Uima-allas jatkuu pyöröovista ulos, jossa kontrasti lämpimän veden ja viileän ilman välillä saa ihon kipristelemään mukavasti. Pojat haluaa liukumäkiin ja muut päättävät jatkaa matkaa saunomaan. Saunaan mennään kotoisasti alasti, ihan kaikkien kanssa. Siellä istuttiin vieri vieressä, miehet ja naiset. Hämärässä saunassa voi ottaa vähän rennommin ja kuvitella olevansa kotona. Vähän tosin hämmensi keskellä saunaa lipun kanssa pyörivä oikean elämän saunatonttu. Lippu liehui jokaisen löylynheiton välissä ja levitti kuumaa ilmaa ympäri saunaa. Koska kyseessä oli merisuolasauna, välillä käytiin hieromassa kourallinen merisuolaa kroppaan ja jatkettiin saunomista. Jääpalat sihisivät kiukaalla ja kylmensivät käsiä mukavasti. Suomalaiset saunat alkaa tuntua tähän verrattuna vähän alkukantaisilta ja itävaltalaisissa saunoissa tehdään jo melkein taidetta.

 

Saunasta palaat sisälle ja suunnittelet seuraavaa siirtoa. Katselet ympärillä pyöriviä alastomia ihmisiä ja pääsee hermostunut kikatus. On ihan pakko varmistaa, että täälläkö ollaan siis kaikkialla nyt alasti. Joo. Tällä puolella ollaan alasti. Uima-altaissa. Saunoissa. Kaikkialla. Muutaman kerran porealtaassa kun satut kääntämään päätä väärään aikaan ja maisemaa peittää jonkun paljas takapuoli, alkaa loppuajasta taivaalle tuijottelu jo särkeä niskoja. Toisaalta, kun poreet kunnolla alkavat heilutella, sitä pitää jalat ristissä ja kädet visusti sylissä ja toivoo, että se ruumiinosa joka nyt karvaisena hinkkaa jalkaa vasten on vaan vieressä istuvan vanhan herran sääri.

Välillä käyt lepuuttamassa silmiä makoilupaikalla ja maistelet eväitä. Ja okei, katselet hämmentyneenä päiväuniaan nukkuvia ihmisiä. (Ehkä enenmmän hämmentää se, että kylpylässä on varattu päiväunille myös oma huone.)

Kokeiltava on vielä ainakin merisuolaporekylpy, hunajasauna ja VIMO-creamsauna. VIMO-creamsaunaan mennessä alkaa vähän kaivata merisuolasaunan hämäryyttä. Siellä istutaan ihan kirkkaassa päivänvalossa toisiaan vastakkain. Onneksi vieressä on ikkuna, jonka maisemat kummasti miellyttävät koko saunomisen ajan. Rasvat voidellaan pitkin poikin ja taas keskellä heiluu lippunsa kanssa eräs saunatontun elävistä kavereista (kun on ensin yrittänyt raukoille suomalaisille ohjeistaa kuinka pyyhe kuuluu asetella lauteille oikein). Viimeisenä vuorossa on vitamiinisauna, jossa tarjoillaan hedelmiä kesken saunomisen. Hämärä peittää suomalaisten hämmentyneet kasvot, kun joukko itävaltalaisia naureskelee saunatontun ja saunojien vitseille. Muutama sanan sieltä täältä ei ihan avaa asiayhteyttä, ainakaan toivottavasti.

Luonnollisesti on pakko käydä kokeilemassa myös lasten puoli. Kesken vesiliukumäkikierroksen merirosvoshow alkaa ja nipin napin selviät kaikista pommeista. Yksi vesiliukumäistä vie pimeän ja sumuisen luolan läpi ulos viileään ilmaan. Lienee tarpeetonta sanoa, että ehkä muutaman kerran meinaa iskeä paniikki pimeässä putkessa kohti tuntematonta.

Illan viimeiset tunnit vietät hämärästi valaistussa ulkoilma-altaassa. Nyt kun kaikki alastomat kohtaamiset on käyty, yrität vältellä kaikkia niitä romanttisesta valaistuksesta ja toisistaan intoutuneita pariskuntia, ja keskustella kaverin kanssa maailman menosta samalla, kun kumpikin tuijottelee vihreäksi värjääntynyttä vettä.

Takana on siis päivä uusia kokemuksia ja rentouttavaa vedessä lillumista. Kunhan tämä vauvanpyllynpehmeä iho tästä suoristuu, voi ehkä harkita uutta reissua kylpylämaailmojen mekkaan. Ainakin harjoittelemaan sitä alasti saunomista, tai saunomista ylipäätään. Kokematta jäivät kuitenkin vielä esimerkiksi siirappisauna, kuusisauna ja Finnsauna. 

Ensin täytyy ehkä kuitenkin puhdistella vähän verkkokalvoja ja olla tyytyväinen, että seuraavaan muutamaan viikkoon ei tarvitse katsella muuta kun omaa paljasta takapuolta.

Auf Wiederschauen!